Huominen on lyhyt käden tartunnan päässä, rapiseva pikkupaketti seuraavassa laatikossa. Paperi varaston perältä revitty ryppyineen. Nauha sentään sileä, ehjä. Ei ruusuketta vaan kaksinkertainen umpisolmu. Kuka avaisi? Uskallanko itse? Jos ei ole sitä mitä toivoin. Toivoinko jotain? Monta kertaa nuhjuinen, käytetty, vääränlainen lahja tullut esiin. Minunko huomiseni raskas paketti jonka haluaisin ojentaa takaisin? Ei kuitenkaan. Jokin siinä sopii minun käteeni. Asettuu kämmenkuppiin uurteiden lomaan. Avaan solmuja toivomatta otan vain vastaan. – Kirjoitusharjoitus Runo syntyi kirjoittajatreffeillä, kun aiheena oli "Tulevaisuuden suunnitelma". Annoin kynän viedä, ja löysin konkreettiseksi kuva
Tutti, potta, haalari, vanha nallekaveri lähtee mukaan varmasti kun muutetaan, kun muutetaan. Pussi, kassi, nyssykkä, matkalaukku pyylevä, laatikoita rivissä kun muutetaan, kun muutetaan. Muuttoauton mahassa laatikoiden piilossa oma koti ihana, kun muutetaan, kun muutetaan. Käsi äidin kädessä heilutetaan yhdessä. Nallella on ikävä, kun muutetaan, kun muutetaan. Uuden kodin pihassa, koivun alla suojassa Nallen maja mukava. Kun muutetaan, me muutetaan. Laulu syntyy tarpeeseen Päiväkoti muuttaa. Jollekin lapselle se on kova paikka. Hänellä voi olla jo monta muuttoa takana, kodista toiseen ja äidin kotoa isän kotiin ja takaisin. Päiväkodin aikuiset toivoivat muuttoaihetta meiltä Rinnalla-hankkee