21.4.2020

Vanhaäiti, minulla on aina ollut sinusta mielikuva, että et hymyile. Muistan sinut vähän kumarana, isona, rauhallisena ja totisena. Sinulla oli aina pitkä ruutuessu pitkän mekon päällä.

Kun tulin teille, vanhainpuolelle, seisoit yleensä hellan ääressä ja keitit jotain.

Tai sitten istuit keinutuoliss...

19.11.2019

Pidin vastikään Hoitavan kirjoittamisen viikonloppukurssin. Kuusi naista, neljätoista tuntia, kymmeniä tarinoita ja lukematon määrä ajatuksia ja tunteita.

Kurssin alussa totesin kuten yleensä, että ei tarvitse olla sairas tai hullu jotta voi ilmoittautua mukaan. Riittää, että haluaa oppia tuntemaan i...

3.12.2018

Vasta isän lähön jäläkeen mää pääsin isännäksi tähän talloon.

Ylleesä siinä iässä päästää eläkkeelle.

Viimeseen hengenvettoon asti se määräs mua,

piti aivan poikasena.

Sen käskyt piti totteuttaa aina ensimmäisenä,

noli tärkeimmät.

Sillonki ku sen jalakoja paleli

loppuvaiheessa kotona

ko soli jo melekeen vuo...

5.11.2018

Villatakin kirkkaan sini-punaraitainen neulos on virheetön. Tiivis lanka kiiltää himmeästi. Villatakki on ollut minulla kymmenvuotiaasta, muistan sen neljännen luokan kuvasta. Seison kuvassa hiukan oikeassa reunassa, kuin vastapainona opettajalle, joka seisoo vasemmassa reunassa. Olemme saman mittai...

4.9.2018

Joskus traumaattiset kokemukset saattavat olla niin häpeällisiä tai järkyttäviä, että niistä on lähes mahdotonta puhua kenellekään. Sitä ikään kuin häpeää jo häpeäänsäkin, sitä mikä ei kuuluisi uhrille – ei pienelle eikä jo aikuiseksi ehtineellekään. (Maru Hannele)

Häpeästä ei ole helppoa kirjoittaa,...

Please reload

Uusimmat blogitekstit
Please reload

Arkisto
Please reload

Tunnisteet
Please reload

Seuraa Sanamieltä
  • Black LinkedIn Icon

© 2020 Sanamieli

Rekisteriseloste  Sivustolla käytetty maalaus: Kaisu Heikkilä

Verkkosivut: Creado