Lahjatoive


Huominen on lyhyt

käden tartunnan päässä,

rapiseva pikkupaketti

seuraavassa laatikossa.

Paperi varaston perältä revitty

ryppyineen.

Nauha sentään sileä, ehjä.

Ei ruusuketta vaan kaksinkertainen umpisolmu.

Kuka avaisi? Uskallanko itse?

Jos ei ole sitä mitä toivoin.

Toivoinko jotain?

Monta kertaa

nuhjuinen, käytetty, vääränlainen lahja

tullut esiin.

Minunko huomiseni

raskas paketti

jonka haluaisin ojentaa takaisin?

Ei kuitenkaan.

Jokin siinä sopii minun käteeni.

Asettuu kämmenkuppiin

uurteiden lomaan.

Avaan solmuja

toivomatta

otan vain vastaan.

Kirjoitusharjoitus

Runo syntyi kirjoittajatreffeillä, kun aiheena oli "Tulevaisuuden suunnitelma". Annoin kynän viedä, ja löysin konkreettiseksi kuvaksi paketin.

Mielestäni runosta tuli vähän synkkä, mutta kirjoittajakaverini sanoi, että siinä on toivoa. "Se kohta, kun paketti sopii käteen."

Mitä tunteita runo herättää sinussa?

Millaisen Tulevaisuuden suunnitelma -tekstin sinä kirjoitat?

Kuvaako jokin konkreettinen asia tai esine tulevaisuuttasi?

Uusimmat blogitekstit
Arkisto
Tunnisteet
Seuraa Sanamieltä
  • Black LinkedIn Icon

© 2020 Sanamieli

Rekisteriseloste  Sivustolla käytetty maalaus: Kaisu Heikkilä

Verkkosivut: Creado