Kirjallisuusterapiassa etsitään voimavaroja, avataan mielen solmuja ja tutustutaan itseen kirjoittaen, lukien ja keskustellen. Työskentely tapahtuu useimmiten kirjallisuusterapeutin ohjaamassa ryhmässä, mutta yksilöohjauskin on mahdollista.

Kirjallisuusterapia on yksi ilmaisevista eli ekspressiivisistä terapioista kuten taide-, musiikki- ja tanssiterapiakin.

Sanat ilmaisevat tunteita, ajatuksia ja muistoja. Ne hakevat merkityksiä ihmisen kokemuksille ja yhdistävät ihmisiä toisiinsa.

Sanat muuttavat meidän ajatuksiamme, tunteitamme ja tuntemuksiamme. Sanat muuttuvat, kun saamme uusia näkökulmia, me muutumme kohdatessamme toisenlaisia ihmisiä, tekstejä, katsantokantoja.

Kirjallisuusterapia käyttää työkaluina valmiita tekstejä, musiikkia, kuvia, liikettä, luontoa. Tekstejä luetaan, niitä kirjoitetaan ja niiden herättämistä tunteista ja ajatuksista keskustellaan.

Ryhmässä tai yksin

Kirjallisuusterapia toteutuu useimmiten kirjallisuusterapeutin ohjaamassa ryhmässä, mutta se on mahdollista myös yksilötyöskentelynä terapeutin kanssa. Etäyhteys netin, puhelimen tai sähköpostin avulla tai kirjeitse tarjoaa terapiamahdollisuuden välimatkan taakse tai heille, jotka eivät voi osallistua säännölliseen ryhmätoimintaan.

Voimavaroja ja uusia näkökulmia

Kirjallisuusterapia sopii kenelle tahansa, joka haluaa lisätä voimavaroja tai käsitellä mieltään askarruttavia asioita. Näitä voivat olla esimerkiksi elämänmuutos kuten työpaikan tai opiskelupaikan vaihto, eläkkeelle siirtyminen, sairastuminen tai ihmissuhteiden kiemurat. Kun kokemuksille ja ajatuksille löytyy ilmaisuja ja ryhmä avaa uusia näkökulmia, kirjallisuusterapia auttaa ehjemmän elämänkaaren hahmottamisessa ja kokemusten hyväksymisessä osaksi omaa elämää.

Ryhmään osallistuminen lisää ilmaisukykyä ja -rohkeutta, kuulluksi tulemista ja vertaisuuden kokemusta.

Kasvun tukemisen lisäksi kirjallisuusterapia soveltuu erittäin hyvin psyykkisten vaikeuksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen, sillä alunperin menetelmää on käytetty sodassa traumatisoituneiden ja mielisairaiden parissa.

 

Kirjallisuusterapia sopii kaikenikäisille

Kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä käytetään oppimisen tukemisessa, riippuvuuksien hoidossa ja sopeutumisvalmennuksessa. Kirjallisuusterapia sopii niin lapsille, nuorille, työikäisille kuin ikäihmisille.  

Kirjallisuusterapiassa voidaan painottaa tekstien lukemista, kokemista ja niistä keskustelua tai omaa kirjoittamista. Kirjoittamista painottavassakin terapiamuodossa keskustelu on olennaisen tärkeää.

Kirjoitustehtävälle annetaan yleensä jokin virike tai aihe ja kirjoitusaika on lyhyt, vain 5-10-15 minuuttia. Tämä siksi, että kirjoittaja ei ehdi liiaksi rajoittaa tekstiä. Tarkoitus on kirjoittaa tajunnanvirtaa, pitää kynää liikkeessä ilman kontrollia tai suunnittelua. Kirjoittaja hyötyy eniten, kun hän on rohkea ja rehellinen. Oikeinkirjoitusta tai taiteellisuutta ei tavoitella, tärkeintä on sisältö. Jokainen kirjoittaa itseään varten.

 

Päiväkirja on mahdollisuus

Tuttu kirjoittamisen muoto, päiväkirja voi toimia myös terapeuttisesti, vaikka siitä jääkin pois vastaanottajan, kuulijan näkökulma. Päiväkirja antaa suurimman hyödyn, kun siihen kirjoittaa tapahtumien kuvauksen lisäksi sen, miltä tapahtumat tuntuivat, mitä ajatuksia mielessä liikkui, mikä oli tapahtumien syy ja mitä niistä seurasi. Kun kirjoitat kokemuksiasi ja luet ne (vaikka ääneen), saat jo vähän etäisyyttä asiaan. Olet itse ensimmäinen lukija ja kuulija, todistaja.