Kirjoittajan oivallus

Kirjoitin lauantaina Suomenlinnan kirjallisuusterapeuttisessa työpajassa omaa tarinaani ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

Oivalsin kirjoittaessani jotain tärkeää. Sain paperille ehjän ajatuksen. Kopioin sen tähän suoraan muistikirjastani:

”Voinko saada itseeni liitetyksi sen pienen apua tarvitsevan lapsen, sen joka en voinut olla pienenä.”

Ja toinen lause, joka vie minua haluamaani suuntaan: ”Muistan että olen lapsenhoitomatkalla.”

Näin kirjallisuusterapia toimii. Se taluttaa kokemaan jotain keskeneräistä, antaa sanoja sanattomalle ja auttaa muutoksessa.

Näin minäkin olen loppumattomalla matkalla, niin kauan kuin elän. Niin kauan on myös mahdollisuus muuttua ja alkaa toimia toisin.

Sinunkin kannattaa kokeilla kirjoittamista. Anna tulla mitä on tulossa. Sitä kutsutaan tajunnanvirraksi.