top of page

Menneitä ei kannata muistella - vai kannattaako?

Updated: Feb 20

Pirtinpöytä,  kirjallisuusterapia,  sukupuu, perintö
Pirtin pöydän ääressä on puhuttu ja vaiettu.

Istuimme isän kanssa pirtin pöydän ääressä. Kyselin isältä hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan, sillä halusin lisää tietoja omaa sukupuuta varten. Seuraavalla perheterapeutin koulutuskerralla olisi minun vuoroni.


Tiesin, että isä oli ottanut vastuun perheen maatilan tehtävistä jo lapsena, koska pappa oli sotainvalidi.


Isä tuhahti ja sanoi, että vanhoja asioita ei kannata muistella. Ehkä isä käveli keittiön taakse kamariin, niin kuin usein, kun tilanne kävi tukalaksi. Kun olisi pitänyt puhua hankalista asioista, hän jäi hiljaa katselemaan jokea.


Olen eri mieltä isän kanssa.



Vanhoja asioita kannattaa muistella ja käsitellä, varsinkin jos ne tuntuvat kuormittavan tai rajoittavan elämää.

Ehkä joku muisto on niin aristava ja kipeä, että haluaisit kääriä sen tiukkaan pakettiin ja jättää kaapin hyllylle. Luultavasti muistat kuitenkin kaapin, hyllyn ja paketin, muistat sen kuinka kiristit pakettinarun ja vedit umpisolmun.



Voiko vanhojen muistamisesta olla haittaa tai vaaraa?

Minun mielestäni voit luottaa siihen, että et mene liian pitkälle, jos kuulostelet herkästi omia tuntemuksiasi. Voit palauttaa mieleen kipeänkin aiheen varovasti tunnustellen. Kirjoita ajatuksia ja tunteita aristavan asian “ympäriltä”.


Joskus auttaa, että katsot aristavaa kohtaa eri suunnasta. Kirjoita tilanne esimerkiksi jonkun ulkopuolisen näkökulmasta tai siitä näkökulmasta, miltä tilanne näyttäisi 80-vuotiaan sinun silmin katsottuna.



Jos tuntuu liian vaikealta, jätä asia lepäämään.

Voit myös ottaa avuksi maalaamisen ja piirtämisen, värit, muodot, materiaalit.


Voit myös miettiä, miksi et pysty lähestymään kipeää asiaa: tuntuuko sinusta että teet väärin? Tuntuuko että loukkaat jotakuta läheistä, tai pelkäätkö että sinulle tapahtuu jotain pahaa kun kerrot kokemuksistasi?



Rohkaise itseäsi, että sinulla on oikeus kertoa kokemuksistasi. Anna niiden tulla mieleen vähitellen, ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan.


Sillä tavalla kevennät taakkoja, joita kannat.

Isäni oli painanut tunteet sisäänsä, kuten sen ajan ihmisille oli tavallista. Onneksi hän oppi iän myötä, että myös hänen tunteillaan ja muistoillaan on merkitystä. Myös hänellä oli lupa näyttää surunsa, pettymyksensä ja ikävänsä.



_

Kirjoitustehtävä


Haluaisitko kirjoittaa lapsuuden asioita, mutta sinusta tuntuu että sinulla ei ole lupaa?

Kuulostele, kenen ääni kieltää sinua tarttumassa aiheisiin. Ketä haluat suojella? Kuka tuntuu uhkaavalta?


Kirjoita, mitä ajatuksia häneen liittyy.

Kirjoita sitten, mitä hyvä, rakas ystäväsi sanoisi sinulle tästä asiasta.



Comments


Uusimmat blogitekstit
Arkisto
Tunnisteet
Seuraa Sanamieltä
  • Black LinkedIn Icon
bottom of page