Peruskivet. Satu siitä, kuinka perusongelma ratkeaa
Updated: Feb 20
Opettajani kertoi:
Näin unen.
Keskellä minun tietäni, minun asuntoni keskellä, keskellä huonettani oli kivi.
Joka aamu potkaisin varpaani kiveen ja joka päivä törmäsin siihen ja päivittelin kuhmujani. Aina unohdin sen muualle katsoessani ja satutin polveni.
Yritin siirtää sitä, mutta kivi ei liikahtanut minun voimillani. Puhdistin kiveä, hankasin ja harjasin. Pinnan säröistä paljastui uusia kerroksia, jotka pölysivät kuin kuiva hiekka. Oli suojattava silmät ja suu.
Hakkasin kiveä taltalla. Sain irti vain mitätöntä jauhoa ja olemattoman pienen kolon kiven pintaan.
Sitten muistin vanhan miehen puheen.
“Jos kivi on liian suuri ja painava voimillesi, halkaise se tulella. Lämpö lohkaisee kovimmankin kiven.”
Sytytin nuotion kiveni päälle. Joka aamu viritin tulen ja pidin huolen siitä, että hiillos hehkui yölläkin. Kannoin tervaisia runkoja ja hitaasti kyteviä kantoja nuotioon. Joskus elvytin tulen kuivilla kuusen alaoksilla, jotka rätisivät ja paukahtelivat niin että kivi alkoi tuntua kodilta.
Nuotion lämpöön istahdin aina kun ehdin.
Eräänä päivänä kivi halkesi.
Siirsin lohkareet uuden taloni peruskiviksi. Tiedän että ne kestävät, ovathan ne kompastuskiveni osia.
–
Satu syntyi, kun pohdiskelin, kuinka saan ratkaistuksi erään suuren ongelman.
Annoin asian asua mielessäni, ryhdyin kirjoittamaan ja tämä teksti ilmaantui paperille.
Mukaan liittyi appeni viisaus siitä, kuinka kivi halkeaa.
MItä sinä ajattelet siitä, millaisen keinon satu tarjoaa ongelman ratkaisuun?
Minun ajatukseni kulki siihen suuntaan, että lempeydellä, ajan kanssa asiat selviävät.
Sadun muoto antaa mahdollisuuden yllättäviin ratkaisuihin ja oivalluksiin.
Mitä kysymystä sinä voisit selvitellä sadun avulla?
Tästä voit ostaa kirjan Herkkäkorvainen tyttö, jossa on myös satu Peruskivet
Ja tästä voi ostaa Herkkäkorvaisen tytön äänikirjana, minun lukemanani.