top of page

Lentoja lännessä


Saskatchewanin maanviljelijät saavat peltotöihin apua lentäjiltä.

Aamulla luin Yashar Kemalin pienoisromaanin Linnut ovat lähteneet. Se kertoo haukoista, jotka liielevät taivaalla kuin riippuisivat samasta pisteestä, kunnes pudottautuvat saaliin kimppuun.


Kun kävelin pellavapellolle, kuulin kimeän äänen, kuin kissa olisi naukunut. Yritin tuloksetta nähdä linnun lentokonehallin katolla. Hiirihaukka, ajattelin.


Elokuun lämpö on nostanut valkoiset mustapilkkuiset ja sitruunaperhosta muistuttavat perhoset lentoon. Tuntuu, että ne seuraavat minua. Ne lehahtelevat pellavankukkiin, ohdakkeisiin ja keltaisiin syyskukkiin. Ne etsiytyvät lähekkäin ja keimailevat samassa kukinnossa. Näen myös perhospareja, jotka lentävät rinnakkain ja katoavat kukkapeltoon.



Valkeat perhoset löysivät toisensa ja saman voikukan.

Pellavat kasvavat kiitoradan takana. Pienkone lähestyy kenttää hiljaisesti, laskeutuu ja saa säiliöt täyteen polttoainetta ja pelloille levitettävää kemikaalia. Se nousee taivaalle keveästi tutuksi tulleen jyrinän säestämänä.


Lentäjä asuu lentokentän laidan talossa.

”Kuulen jo kaukaa, kun hän on tulossa”, sanoo tuore aviovaimo. Hän hymyilee.

Seuraamme monta laskua ja nousua, heilutamme lentäjälle ja jäämme katsomaan preerian autereeseen katoavaa konetta.



Pellavapelto on jo piilottanut sinisyytensä.

Palaan hitaasti traktorin jälkiä lentokenttää kohti. Taas kuulen kirkumisen ja nyt näen haukan. Se on asettunut pylvästolpan päälle. Lintu nousee lentoon, iskee siivillään muutaman kerran, saa ilmavirran avukseen ja ottaa korkeutta.


Vasta niitetty alfa-alfa tuoksuu. Haukka liitää laajaa kehää pellon yläpuolella. Seuraan sitä katseella jalat tanakasti maassa, niska taivutettuna. Haukka lentää etupuolelleni ja sitten se syöksyy kohti. Siivet suhisevat, kun peto koukkaa ylitseni parin metrin korkeudelta.


”Älä tule liian lähelle kuitenkaan”, sanon haukalle. Se kirkaisee ja nousee takanani olevan pylvään päälle vartioon. En uskalla katsoa taakseni vaan kävelen rivakasti taloa kohti.

Pysähdyn vasta seuraavan sähköpylvään kohdalla ja käännyn katsomaan lintua.

Tämä on sinun maasi, ajattelen. Minä lähden huomenna pois.



Kerron elo-lokakuussa 2023 kuulumisia Kanadasta. Asumme puolisoni kanssa siskoni perheen luona suur-Toronton alueella ja pääsemme tutustumaan tähän pinta-alaltaan maailman toiseksi suurimpaan valtioon.

Uusimmat blogitekstit
Arkisto
Tunnisteet
Seuraa Sanamieltä
  • Black LinkedIn Icon
bottom of page